Vaikka olisi paljon kivempi tehdä kaikkia kivoja neuleita, on joskus pakko parsia nuita parsimisläjään kertyneitä vaatteita. Harmi, että värttinäni on kadoksissa, sillä saisi sopivia parsimislankoja vaativiinkin kohteisiin. Hankalimpia ovat ostoset villatrikoo vaatteet.

Ne kadoksissa olleet siksaksukat olivat muuten yllättäin sukkalaatikossani päällimmäisinä. Mistä lienevät putkahtaneekaan siihen.
Tältä ne näyttävät:


Istuvat jalkaan niin hyvin, että aloin ihmettelmään, miten olen kadottanut taidon tehdä kunnollisia sukkia, ja toisaalta, miten ne ovat miehelle mahtuneet. Nyt kaikki tietysti huokaisevat helpotuksesta, että tämä ei ole hajublogi, mutta voin kertoa, että kyllä se kamala haju on lähtenyt.