Olen jo päätynyt siihen, että nyörityshän siihen on tultava. Mutta voiko sen laittaa eteen, vai onko se tyylikäs vain takana? Miten toteuttaisin lenkit ja nyörin? Mallia nyöritykseen varmasti löytyy vaikkapa hääpukumallistoista.

Entäs sitten se liivin kuviointi. Olisiko keskiaikatyylinen sopiva, vai pitäisikö sen olla ihan gootti- taikka kelttityylinen? Väriksi olen kuitenkin ajatellut tuota valkoista, koska en jaksaisi alkaa värjäämään, eikä tiivis huopa taida edes imeä väriä kovin helposti. Synteettinen värjääminen varsinkaan ei innosta, koska olen vannoutunut kasvivärjääjä. Pyrin aina värjäämään vain myrkyttömillä aineilla, koska ei ole tiloja, missä voisi käsitellä muuta. Tähän asti olen jopa värjäykseni siivilöinyt ihan ruokasiivilällä. Käytän kyllä keittämiseen eri kattilaa, kuin ruoille, mutta lähinnä villan itsensä, ei niinkään väriaineiden, takia.

Vai pitäisikö palata alkuperäiseen suunnitelmaan, ja leikata kengänpohjallisia siitä? Taikka tehdä niitä vanhanajan tossukoita, mistä mummu aina kertoo. Niitä, joita tehtiin pieniksi jääneistä vanuttuneista villavaatteista.

Tänään sain neulottua ponchoani ihan kivasti automatkalla jonnekin. Mutta harmillisesti lanka loppui kesken perillä, enkä ollut suunnitelmista huolimatta ottanut muuta työtä mukaan, joten paluumatkan pyörittelin sitten vain peukaloita. Huomenna työpäivän saa sitten aloittaa kerimällä ainakin yhden vyyhdin karitsan villaa. Mies osti minulle kerinlehdet kirpparilta. Ilmeisesti ne helpottavat hänen elämäänsä vielä enemmän kuin minun. Harvoin hän joutuu vyyhtiä pitämään, mutta muistan kyllä hänelle huomautella siitä, että yksin taas tämän tein. Siis kyllä nainen voi olla kieroutunut; ensin vakuutan, että en tarvi apua, ja sitten marisen, kun en sitä saanut.